Uraohjaajat ja -valmentajat ry:n lausunto hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Uraohjaajat ja -valmentajat ry. keskittyy lausunnossaan vain nykyisiä ja tulevia työ- ja elinkeinopalveluita (TE-palveluita) koskeviin osiin ja keskittyy arvioimaan uraohjausta, ammatinvalinnan ohjausta, työnhaun valmennusta ja työnvälitystä koskevia osioita lakiesityksessä.

Yhdistys kokoaa yhteen aikuisten uraohjausta ja valmennusta tekeviä ammattilaisia. Jäsenet työskentelevät korkeakouluissa, ammattiliitoissa, TE-palveluissa ja muissa julkisissa työllisyyspalveluissa sekä kolmannella ja yksityisellä sektorilla. Yhdistyksellä on sekä työntekijä- että yrittäjäjäseniä. Uraohjaajat ja -valmentajat ry ei ole ammattiliitto.

Uraohjaajat ja -valmentajat ry. arvostaa kaikilla sektoreilla tehtävää uraohjausta ja -valmennusta ja tähtää toiminnallaan siihen, että kaikilla sektoreilla tehtävä uraohjaus- ja valmennus on eettistä, vahvaan osaamiseen perustuvaa, asiakkaiden tarpeista lähtevää ja laadukasta ja vaikuttavaa.

Lausunnon pääsisällöt

  1. Uraohjaajat ja -valmentajat ry. yhtyy hallituksen esityksessä tehtyyn arvioon siitä, että nykyiset TE-palvelut eivät täysin vastaa kansalaisten tarpeita, mutta suhtautuu kriittisesti esitettyyn muutokseen.
  2. Hallituksen esityksen perustelut ovat puutteelliset. TE-palveluiden nykytilan arvioinnissa ei tehdä riittävää kansainvälistä vertailua siitä, miten nykyiset palvelut ovat resursoitu suhteessa asiakasmäärään ja miten palveluihin käytetyt resurssit ovat suunnattu suhteessa asiakkaiden tarpeisiin.
  3. TE-palveluiden keskittämistä maakuntiin ja palveluiden tuotantomallin muutosta olisi ollut hyvä pilotoida ensin muutamassa maakunnassa ja arvioida muutosten vaikutuksia rauhassa ja tehdä päätöksiä kansallisen tason muutoksista myöhemmin.
  4. Palveluiden kehitys tulee tehdä aina palvelun laatu ja asiakkaan etu edellä.  Mikäli uudistus päätetään toteuttaa, lakiin ei pitäisi kirjata tarkkoja määritelmiä siitä, kuinka suuri osuus TE-palveluista tuotetaan markkinaehtoisesti maakunnissa.
  5. Lakiesityksessä mainitaan palvelusetelit yhtenä mahdollisena palveluiden rahoitusmuotona. Hallituksen esityksessä todetaan, että joissain tapauksissa asiakas voisi joutua maksamaan osan käyttämänsä palvelun kustannuksista, mikäli palveluseteli ei kata palvelun hintaa. Laissa tulisi yksiselitteisesti todeta, että henkilöasiakkaan TE-palvelut ovat maksuttomia.
  6. TE-palveluiden kehittämisessä tulisi nojautua kansainväliseen ja kansalliseen tutkimukselliseen tietoon siitä, miten palveluita tulee rakentaa. Mikäli uudistus toteutetaan, jatkovalmistelun lähtökohdaksi tulisi ottaa The European Lifelong Guidance Policy Networkin suositukset (2014).
  7. Yleiset kaikkia kansalaisia (ml. työlliset, koulutuksessa olevat) palvelevat neuvonta- ja ohjauspalvelut tulee tuottaa tehokkaasti. Osa palveluista on järkevää tuottaa kansallisesti, osa maakunnissa.
  8. Tilastointi, tiedontuotanto ja tietojärjestelmien ja sähköisten asioinnin järjestelmien kehitystyö tulisi tehdä kansallisella tasolla.
  9. Asiakkaan oikeudet tulee kirjata lakiin selvästi.
  10. Maakunnissa tulee olla vahvaa asiakastarpeiden ymmärrystä, ohjausosaamista, palvelumuotoilun osaamista ja hankintaosaamista, jotta palvelukokonaisuudet toimivat asiakaslähtöisesti ja palveluprosessit ovat saumattomia.

Hallituksen esityksen yleinen arviointi

Uraohjaajat ja -valmentajat ry. yhtyy hallituksen esityksessä tehtyy arvioon siitä, että nykyiset TE-palvelut eivät täysin vastaa kansalaisten tarpeeseen saada palveluita liittyen koulutusvalintoihin, osaamisen kehittämiseen, ammatinvalintaan, uraohjaukseen ja työnhaun valmennukseen ja työnvälitykseen.

Yhdistyksen mielestä keskeisin syy nykyisiin palveluiden puutteisiin ovat liian pienet resurssit ja resurssien epätarkoituksenmukainen suuntaaminen. Tämän totesi myös OECD tuoreessa raportissaan Back to Work: Finland. Improving the Re-employment Prospects of Displaced Workers (November 24, 2016).

Raportin mukaan

  • Työttömien määrä per TE-palveluiden ohjaaja (PES counselor) on kaksinkertaistunut vuosina 2005-2015 noin 80:stä 160:een. Asiakasmäärä on liian suuri, jotta asiakkaita voisi tavata riittävän usein.
  • Julkisten TE-palveluiden resurssit ovat heikot suhteessa moniin OECD-maihin ja etenkin Tanskaan ja Ruotsiin. Työnhakijoiden saaman palvelun, ohjauksen ja työnhaun tuen resurssit ovat riittämättömät

OECD suosittaakin, että työllisyyden edistämiseen käytettyä rahoitusta suunnattaisiin työttömien työnhakijoiden ohjaukseen, työnhaun valmennukseen ja tukeen. Palveluiden kehittämiseen ja arviointiin pitäisi OECD:n mukaan panostaa lisää.

Hallituksen lakiesityksen keskeisin puute onkin, että TE-palveluiden nykytilan arvioinnissa ei tehdä riittävää kansainvälistä vertailua siitä, miten palvelut ovat resursoitu suhteessa asiakasmäärään ja miten palveluihin käytetyt resurssit ovat suunnattu suhteessa asiakkaiden tarpeisiin.  Akavan teettämän vertailun mukaan työttömiä asiakkaita per TE-palveluiden työntekijä oli vuonna 2016  Suomessa 145. Ruotsissa vastaava suhdeluku oli 25 ja Tanskassa 13.

Maakunnissa tapahtuva TE-palveluiden kehittäminen ja palveluiden tuotantotapojen uudistaminen ja julkisen ja kolmannen sektorin roolin merkittävä vahvistaminen palveluiden tuotannossa voivat tietysti olla osa ratkaisua. Ilman rehellistä analyysiä resurssien riittävyydestä suhteessa asiakasmääriin, on tämän mittaluokan uudistuksella todella suuri riski epäonnistua ja pahimmillaan heikentää palvelutilannetta entisestään.

Hallituksen esityksestä nousee esiin neljä asiakokonaisuutta, jotka herättävät merkittävää huolta siitä, onko nyt esitettyä TE-palveluiden uudistusta järkevää viedä eteenpäin – ainakaan esitetyllä aikataululla ja tavalla.

  1. Luotettavaa kansainvälistä vertailutietoa nyt esitetyn uudistuksen toimivuudesta ei ole (hallituksen esitys, sivu 90).
  2. Markkinoiden syntyminen kasvupalveluiden tuottamiseen voi hallituksen esityksessä esitetyn arvion mukaan kestää jopa 10 vuotta. Kansalaiset ja elinkeinoelämä  tarvitsevat laadukkaita palveluita jatkuvasti, eivätkä voi odottaa 10 vuotta. (hallituksen esitys, sivu 60).
  3. Esitetty malli maakuntien kasvupalveluiden rahoitukseen on mekaaninen (työttömien määrä 60%, työttömyysaste 15% ja 25% yritysten toimipaikkojen määrä), eikä näytä huomioivan alueiden erityistarpeita tai palkitsevan onnistuneesta työllisyyden hoidosta. Riski siitä, että kasvupalveluiden rahoitus supistuu sote-palveluiden rinnalla, on merkittävä. Riskiä korostaa se, että maakunta ei voi merkittävällä tavalla vaikuttaa vastuullaan olevien palveluiden rahoitukseen, koska sillä ei ole verotusoikeutta.
  4. Lakiesityksessä mainitaan palvelusetelit yhtenä mahdollisena palveluiden rahoitusmuotona. Hallituksen esityksessä todetaan, että joissain tapauksissa asiakas voisi joutua maksamaan osan käyttämänsä palvelun kustannuksista, mikäli palveluseteli ei kata palvelun hintaa (hallituksen esitys sivu 99).

Mikäli uudistus toteutetaan esitetyllä tavalla ja esitetyssä aikataulussa on todellinen riski siitä, että palveluiden rahoitus heikkenee, asiakkaan palveluketjut mutkistuvat, asiakkaiden “omavastuuosuus” palveluiden rahoituksessa muodostuu pitkällä aikavälillä merkittäväksi  ja TE-palveluiden taso laskee nykyisestä – ainakin niillä, joilla ei ole mahdollisuutta panostaa taloudellisesti palvelun saamiseksi. Yksi iso riski on myös se, että maakuntamalli palveluiden tuotannossa heikentää kansallista palveluyhteistyötä ja työvoiman liikkuvuutta.

TE-palveluiden keskittämistä maakuntiin ja palveluiden tuotantomallin muutosta olisi ollut hyvä pilotoida ensin muutamassa maakunnassa ja arvioida muutosten vaikutuksia rauhassa ja tehdä päätöksiä kansallisen tason muutoksista myöhemmin.

Uraohjaajat ja -valmentajat ry:n esitykset hallituksen esitykseen laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja sitä tarkentavaan lakiin rekrytointi- ja osaamispalveluista

Palveluiden kehitys tulee tehdä aina palvelun laatu ja asiakkaan etu edellä.  Mikäli uudistus päätetään toteuttaa, lakiin tai hallituksen esitykseen ei pitäisi kirjata tarkkoja määritelmiä siitä, kuinka suuri osuus TE-palveluista tuotetaan markkinaehtoisesti maakunnissa.

Lakiesityksessä mainitaan palvelusetelit yhtenä mahdollisena palveluiden rahoitusmuotona. Hallituksen esityksessä todetaan, että joissain tapauksissa asiakas voisi joutua maksamaan osan käyttämänsä palvelun kustannuksista, mikäli palveluseteli ei kata palvelun hintaa. Lakiesityksessä tulisi yksiselitteisesti todeta, että henkilöasiakkaan TE-palvelut ovat maksuttomia.

Uraohjaajat ja -valmentajat ry edellyttää, että TE-palveluiden kehittämisessä nojaudutaan kansainväliseen ja kansalliseen tutkimukselliseen tietoon siitä, miten palveluita tulee rakentaa, jotta ne toimivat hyvin ja tarkoituksenmukaisesti yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Mikäli uudistus toteutetaan, jatkovalmistelun lähtökohdaksi tulisi ottaa The European Lifelong Guidance Policy Networkin (ELPGN) suositukset.  Niiden mukaan elinikäinen ohjaus on vaikuttavinta ja  tuloksellisinta, kun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut:

1) Ovat aidosti saatavilla jatkumona kaikissa elämänvaiheissa.

2) Yhdistyvät merkityksellisesti kansalaisen koko elämänpiirin kokemuksiin.

3) Ottavat huomioon yksilölliset lähtökohdat ja vastaavat kansalaisten valmiuksia ja tarpeita.

4) Yhdistävät erilaisia työmuotoja, kuten henkilökohtaisia keskusteluja ja verkkopalveluita.

5) Edistävät urasuunnittelutaitojen oppimista ja syventämistä.

6) Tarkastelevat kansalaisen kysymyksiä kokonaisuutena moniammatillisessa palveluverkostossa.

7) Mahdollistavat työssäoppimiskokemuksia yhteistyössä yritysten kanssa.

8) Perustuvat koulutettujen ohjausammattilaisten osaamiseen.

9) Perustuvat ajantasaiseen koulutus- ja työmarkkinatietoon.

10) Perustuvat pysyvään arviointiin ja laadun kehittämiseen.

Lähde: Vaikuttava elinikäinen ohjaus. Tutkimusperustainen opas ohjausjärjestelyjä koskevaan päätöksentekoon ja palvelujen toteuttamiseen. Tiivistelmä. (The Evidence Base on Lifelong Guidance: A Guide to Key Findings for Effective Policy and Practice. 2014)

Näihin kriteereihin pohjautuen Uraohjaajat ja -valmentajat ry esittää, että kasvulakiin ja/tai sitä tarkentavaan lakiin rekrytointi- ja osaamispalveluista kirjataan seuraavat asiat:

  1. Asiakkaan / kansalaisen palvelulupaus (ELPGN-suositukset 1, 2, 3, 4)
  • Mitä oikeuksia jokaisella TE-palveluiden asiakkaalla on maakunnasta ja palveluiden tuotantotavasta riippumatta?
  • Miten oikeuden toteutumista valvotaan?
  1. Palvelutarpeen arvioinnille kansalliset standardit (ELPGN 1, 2, 3, 8, 9, 10)
  • Asiakkaalla tulee olla oikeus saada palvelutarpeen arviointi laadukkaasti, ajoissa ja hänen yksilölliset lähtökohtansa ja tarpeensa huomioiden. Palvelutarpeen arvioinnille tarvitaan kansalliset standardit, jotka sekä ohjaavat että tukevat maakuntien toimintaa.
  • Maakunnissa tulee olla vahvaa asiakastarpeiden ymmärrystä, ohjausosaamista, palvelumuotoiluosaamista ja hankintaosaamista. jotta palvelukokonaisuudet toimivat asiakaslähtöisesti ja palveluprosessit ovat saumattomia. Maakunta vastaa palvelukokonaisuuden koordinoinnista, moniammatillisesta yhteistyöstä alueella ja TE-palveluiden linkittämisestä tarpeen mukaan muihin palveluihin, kuten sote-palveluihin tai kuntoutukseen.
  • Asiakkaan palvelutarpeen arviointi tulee tehdä siten, ettei synny tilannetta, jossa palvelutarpeen arvioija ohjaa itselleen asiakkaita vääristäen kilpailua.
  1.  Yleinen neuvonta, ohjaus ja uraohjaus turvattava (ELPGN 1, 2, 3, 4)
  • TE-palveluista puhuttaessa unohdetaan usein se, että palveluita käyttävät myös muut kuin työttömät työnhakijat.
  • Työssä ja koulutuksessa olevilla on oikeus käyttää yleisiä neuvonta- ja ohjauspalveluita ja myös te-toimistojen psykologien tuottamia ammatinvalinnanohjauksen ja uraohjauksen palveluita. Tällä hetkellä näitä palveluita tuottavat Etelä-Savon ELY:n yhteydessä toimiva työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus ja te-toimistot yhdessä.
  • Vastaavat oikeudet saada käyttää TE-palvelua työssä ja koulutuksessa on syytä kirjata lakiin myös tulevaisuudessa.
  • Maakuntien kasvupalveluiden rahoitusmallissa näitä yleisiä kaikille kansalaisille suunnattuja palveluita ei riittävästi huomioida (rahoitusperuste: työttömät, työttömyysprosentti, yritysten toimipaikat). Näiden yleisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden turvaamiseksi työ- ja elinkeinoministeriön tulisi ylläpitää nykyistä te-asiakaspalvelukeskusta vastaavaa kansallista neuvonta- ja ohjauspalvelua sekä allokoida maakuntien palvelukeskuksille resursseja vastaavien palveluiden ylläpitoon suhteessa maakunnan väestön kokoon. Näiden palveluiden kokonaisuuteen soveltuisi mm. EURES-toiminta, joka on säädeltyä EU-tasolta.
  1. Tietojärjestelmät ja tilastot ylläpidettävä kansallisesti (ELPGN 9)
  • Ajantasainen työmarkkina- ja koulutustieto sekä tieto palveluiden asiakkaista on tärkeää asiakkaille, maakunnalle, maakunnallisten palveluiden tuottajille että yhteiskunnalle. Kansallinen kasvupalveluihin liittyvä ja palveluita tukeva tilastointi ja tiedontuotanto on järkevää tehdä kansallisella tasolla.
  • Palveluihin kiinteästi liittyvät tietojärjestelmät ja sähköisen asioinnin järjestelmät on kehitettävä ja ylläpidettävä kansallisella tasolla. 18 maakunnan omat tietojärjestelmän ja sähköisen asioinnin järjestelmät olisivat kansantaloudellisesti hyvin epätarkoituksenmukaiset ja potentiaalisesti hyvin kalliit ylläpitää.
  • TE-palveluita käyttävillä tulee olla oikeus oikeus poistaa asiakas- ja henkilötietonsa markkinaehtoisten toimijoiden tietojärjestelmistä ja rekistereistä asiakkuuden päätyttyä. Järjestelmien kehitystyössä ja ylläpidossa on kiinnitettävä erityistä huomiota tietoturvaan.
  1. Markkinaehtoisesti TE-palveluita tuottavien yritysten ja yhteisöjen toiminnan laatukriteerit ja toimintaedellytysten turvaaminen (ELPGN 1-10)
  • Hallituksen esittämän uudistuksen ydinkysymys on julkisen palvelunjärjestäjän ja yritysten ja yhteisöjen työnjako palveluiden tuottamisessa.
  • Yrityksille ja yhteisöille ei pidä sälyttää viranomaistehtäviä tai maakuntatason palveluiden koordinointiin ja ylläpitoon liittyvää työtä, joka on järkevintä tehdä maakunnan omin voimin.
  • Maakunnan, asiakkaiden ja palveluita tuottavien yritysten ja yhteisöjen etu on, että markkinaehtoisesti tuotetut palvelut on selkeästi kuvattu, niillä on selkeät laatustandardit ja palveluiden arviointi ja kehittäminen on läpinäkyvää. Tämä edellyttää sitä, että palveluiden tuottajille on palvelun laatuun ja palveluita tuottavien osaamiseen liittyvät selkeät kriteerit.
  • Laatu- ja arviointikriteerien pitää vastata palvelun tarkoitusta ja tavoitetta. Esim. uraohjauksen tehtävänä on selventää asiakkaan koulutus- ja uravalintoja ja siihen voi kuulua myös työnhaun valmennusta. Työllistyminen voi olla yksi kriteeri, jolla palvelun toimivuutta arvioidaan. Mutta jos henkilö päätyy uraohjausprosessin jälkeen esimerkiksi vaihtamaan alaa ja kouluttautumaan uudelleen tai hakeutumaan täydennyskoulutukseen, uraohjausta voidaan pitää onnistuneena, vaikka henkilö ei työllistynyt heti sen jälkeen.
  • Markkinaehtoisia palveluita tuottavien yritysten tai yhteisöjen tulisi saada käyttöönsä valtakunnalliset sähköisen asioinnin järjestelmät sekä työssä tarvittava ajantasainen koulutus- ja työmarkkinatieto. Kansallisten tietojärjestelmien, tilastojen ja tiedontuotannon tulisi palvella myös markkinaehtoisesti palveluita tuottavien yritysten ja yhteisöjen tarpeita. Kaikissa ratkaisuissa on kiinnitettävä erityistä huomioita asiakkaiden tietoturvaan.
  • Maakunnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että erilaisten ja erikokoisten TE-palveluita tuottavien yritysten ja yhteisöjen on mahdollista osallistua palveluiden tuotantoon.
  1. Henkilöstön asema
  • Nykyisissä ELY-keskuksissa ja TE-palveluissa työskentelevien siirtyessä maakuntien palvelukeskusten tai maakunnan omistaman yhtiön palvelukseen tulee noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstön työhyvinvointiin ja mahdollisuuteen kehittää osaamistaan tulee panostaa muutoksen aikana.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s