TE-palveluiden kehittämisessä keskityttävä palvelun laatuun ja asiakkaan tarpeisiin

Uraohjaajat ja -valmentajat ry on ottanut kantaa TE-palveluiden maakuntauudistukseen. Annoimme lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle hallituksen esitykseen laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista.

Mistä ehdotetussa muutoksessa olisi kyse ja mitä haluamme nostaa keskustelun keskiöön?

Lakiesitys keskittäisi TE-palvelut maakuntiin sekä edellyttäisi, että valtaosa palveluista tuotettaisiin markkinaehtoisesti. Nykyiset TE-palveluiden työntekijät siirtyisivät maakuntien palvelukeskuksiin tai maakuntien omistamiin TE-palveluita markkinaehtoisesti tuottaviin yhtiöihin.

Päädyimme ottamaan kantaa asiaan koska laki kasvupalveluista ja sitä täydentävä laki rekrytointi- ja osaamispalveluista ovat valtakunnallisesti erittäin tärkeitä uraohjauksen ja -valmennuksen kannalta Suomessa. Halusimme paitsi nostaa esille heränneitä huolia, myös esittää parannusehdotuksia lakiesitykseen ja sitä täydentävään lakiin osaamis- ja rekrytointipalveluiksi, mikäli uudistusta ryhdytään viemään eteenpäin.

Julkisessa keskustelussa on tähän mennessä melko vähän puhuttu asiakkaiden tarpeista, TE-palveluiden resursseista suhteessa asiakasmäärään, palvelun laadusta tai palvelun laatuun vaikuttavista tekijöistä. Juuri niistä pitäisi juuri nyt.

Miksi ei puhuta resursseista?

Mitä enemmän tutustuimme hallituksen esitykseen, sitä kriittisemmäksi tulimme sen suhteen. Erityistä huolta herätti se, että nykytilan arviointi ja kansainvälinen vertailu tuntui hyvin ohuelta.

Erityisesti resurssikysymysten arviointi oli puutteellista. Mikä on resurssien suhde asiakasmäärään ja resurssien kohdentamisen tarkoituksenmukaisuus Suomessa ja verrokkimaissa?

OECD toi tuoreessa raportissaan esiin sen, että asiakkaiden ohjaukseen ja neuvontaan suunnatut resurssit ovat TE-palveluissa riittämättömät. Asiakasmäärät suhteessa ohjausta tekeviin ovat tuplaantuneet kymmenessä vuodessa.

Kun julkisuudessa keskustellaan päivähoidosta tai koulutuksesta, esillä ovat ryhmäkoot. Vanhustenhoidosta keskusteltaessa puhutaan hoitajamitoituksesta. Jostain syystä TE-palveluiden osalta resursseista puhuminen on täysin taka-alalla.

Mitä käy sillä välin, kun uutta palvelumallia harjoitellaan?

Lisähuolta herätti se, että lakiesityksessä todetaan suoraan, että kansainvälistä vertailutietoa nyt esitetyn uudistuksen vaikutuksista ei ole. Markkinaehtoisen palvelutuotannon siirtymävaiheeksi arvioidaan 10 vuotta. Kansalaiset ja elinkeinoelämä tarvitsevat palveluita koko ajan. Koimme, että riskit esitetyn uudistuksen läpiviennissä ovat merkittävät. Siksi lausunnossamme todetaan:

“TE-palveluiden keskittämistä maakuntiin ja palveluiden tuotantomallin muutosta olisi ollut hyvä pilotoida ensin muutamassa maakunnassa ja arvioida muutosten vaikutuksia rauhassa ja tehdä päätöksiä kansallisen tason muutoksista myöhemmin.”

Miten käy uraohjaukselle ja sen laadulle? Miten laatu varmistetaan?

Keskeisin syy sille, miksi lähdimme ylipäätään valmistelemaan lausuntoa asiasta oli se, että pidimme TE-palveluiden uudistamisesta käytävän keskustelun tasoa heikkona. Uraohjauksen näkökulma ja asiakkaan näkökulma loistavat poissaolollaan keskusteluissa. Siksi halusimme nostaa esiin tutkimustietoa siitä, miten laadukkaita ja hyviä palveluita voidaan rakentaa:

“TE-palveluiden kehittämisessä tulisi nojautua kansainväliseen ja kansalliseen tutkimukselliseen tietoon siitä, miten palveluita tulee rakentaa. Mikäli uudistus toteutetaan, jatkovalmistelun lähtökohdaksi tulisi ottaa The European Lifelong Guidance Policy Networkin suositukset (2014).

Niiden mukaan elinikäinen ohjaus on vaikuttavinta ja  tuloksellisinta, kun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut:

1) Ovat aidosti saatavilla jatkumona kaikissa elämänvaiheissa.

2) Yhdistyvät merkityksellisesti kansalaisen koko elämänpiirin kokemuksiin.

3) Ottavat huomioon yksilölliset lähtökohdat ja vastaavat kansalaisten valmiuksia ja tarpeita.

4) Yhdistävät erilaisia työmuotoja, kuten henkilökohtaisia keskusteluja ja verkkopalveluita.

5) Edistävät urasuunnittelutaitojen oppimista ja syventämistä.

6) Tarkastelevat kansalaisen kysymyksiä kokonaisuutena moniammatillisessa palveluverkostossa.

7) Mahdollistavat työssäoppimiskokemuksia yhteistyössä yritysten kanssa.

8) Perustuvat koulutettujen ohjausammattilaisten osaamiseen.

9) Perustuvat ajantasaiseen koulutus- ja työmarkkinatietoon.

10) Perustuvat pysyvään arviointiin ja laadun kehittämiseen.

Miten taataan asiakkaalle palvelut ja mutkaton palvelupolku?

Lakiesityksessä on palveluiden maksuttomuutta koskevassa osiossa ristiriitaisuutta. Ensin todetaan yksikantaan, että henkilöasiakkaan palvelut ovat maksuttomia. Sen jälkeen puhutaan palveluseteleistä ja asiakkaan mahdollisesta omavastuuosuudesta. Henkilöasiakkaiden palveluiden maksuttomuus tulisi todeta laissa yksiselitteisesti.

Suomi on väestöltään pieni maa, jossa on pitkät etäisyydet ja jonka yhtenä haasteena on työvoiman heikko liikkuvuus. Maakuntamallin yhtenä riskinä on se, että valtakunnallinen koordinaatio on riittämätöntä ja palvelut siiloutuvat ja pirstoutuvat maakuntiin. Tästä kärsisivät ensisijaisesti TE-palveluiden asiakkaat ja työnantajat, mutta potentiaalisesti myös veronmaksajat, jos palveluita ei tuoteta tehokkaasti. Mielestämme osa palveluista tulisi tuottaa valtakunnallisesti myös tulevaisuudessa.

Entä miten käy nykyisten ammattilaisten?

Uraohjaajat ja -valmentajat ry ei ole ammattiliitto, emmekä periaatteessa ota kantaa työntekijöiden ja työnantajien välisiin asioihin. Tiedostamme kuitenkin yhdistyksen hallituksessa sen, kuinka haastava aikaa tämä on TE-palveluissa ja ELY-keskuksissa työskenteleville jäsenillemme. Siksi halusimme nostaa esiin lausunnossa esiin hyvän henkilöstöpolitiikan, työhyvinvoinnin ja oikeuden osaamisen kehittämiseen muutoksen keskellä.

Jatkokeskustelua palveluiden tuottamisesta tarvitaan

Suomi tarvitsee laadukkaat ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavat TE-palvelut. Niitä emme saa, jos emme keskustele siitä, mitkä ovat palveluiden resurssit suhteessa asiakasmäärään ja mistä osasista palvelun laatu muodostuu. Uraohjaus- ja valmennusosaaminen on palvelun laadun tärkeä osa.

 

Eric Carver

kirjoittaja on Uraohjaajat ja -valmentajat ry:n puheenjohtaja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s